Seuraavina päivinä ei ollut juuri oireita. Lauantaina oli aika-ajoin pientä juilintaa ja menkkamaisiakin olotiloja. Sunnuntaista eteenpäin kiusaksi ovat saapuneet mm. päänsärky, rintojen kipeys ja muutamana päivänä ohimenevä kuvotus, jota minulla harvoin esiintyy. Päänsärky on ollut ajoittain niin paha, että olen joutunut ottamaan pari kertaa lääkärin määräämää Panadolia.
Tänään alkoikin sitten tuhruvuoto. Ei mitään suurempaa, mutta selvästi paperiin jäävää. Ei kuitenkaan ihan jokaisella vessakerralla. Pelottaa. Minkälaiseksi tuhru muuttuu huomenna? Ettei vaan menisi jo näin aikaisessa vaiheessa kesken ja vielä Lugesteronien ollessa päällä? Uskollisesti tietenkin muistan Luget ottaa joka päivä ja säännöllisin kellonajoin. Menkkakipuja ei ole ollut. Tänään ostin testin vaikka testata saisi vasta kuuden päivän päästä. Miten tämä voikin olla yhtä piinaa?!? Itkukin tänään tuli. Huoli on niin kovin suuri. Ette arvaakaan kuinka paljon olen asiasta googlettanut. Välillä saan mieleni rauhoittumaan ja tuumin, että jospa tämä on nyt sitten sitä kiinnittymisvuotoa, mutta taas toisessa käänteessä pelkään pahinta.
Lomareissulla on onneksi paljon muutakin ajateltavaa, mutta tällaisena iltana haluaisin niin kovin olla kotona. Herätä aamulla omasta sängystä ja todeta, että kaikki on hyvin.
Voi kunpa tämä ensimmäinen olisi jo tarrannut kiinni ja tuhruttelu jäisi tähän. Tälläkin hetkellä tuntuu, että nyt ne sitten alkoi... En voi kuitenkaan joka välissä ravata vessassakaan.
Pakkasessa on nyt 2x 4-luokituksen blastokystiä. 13 alkiota oli ollut vielä jatkoviljelyssä, mutta niiden kohtaloa ei oltu vielä kirjattu Omakantaan. Toivottavasti niistäkin olisi jokunen saatu pakastettua. Toivoa siis vielä on, mutta olisin niin kovin jo toivonut tämän onnistuvan...
Nyt varpaat ja sormet ristiin... Voi kunpa tämä ei aamulla muuttuisi painajaiseksi.
Kirjoitelkaa omia kokemuksianne tuhruista ja oireista. Koska olette saaneet tikkuun plussan siirron jälkeen? Kommenttinne voisi edes hetkeksi rauhoittaa mieltäni. <3