Eilen maanantaina piti olla siirto. Soittivat sairaalasta aamulla, että viikonlopun jälkeen labrassa oli niin monta hyvää, tasalaatuista alkiota, että laboratoriossa suositeltiin pitkää viljelyä. En ollut edes ottanut etukäteen selvää, että pitkä viljely on mahdollista. Totesin, että teemme tietysti siten kuin ammattilaiset suosittelevat. Nyt siirto on siis huomenna. Jos siis huomenna labrassa on elinkelpoisia blastokystejä. On tää jännää... Tää on niin hurjaa aikaa, ettei pää pysy perässä. Jännittää tavallaan tosi paljon, mut sit sitä taas jotenkin elää päivästä toiseen. Kaikki on tapahtunut niin nopeasti. Välillä huomaan jo etsiväni Huutonetistä lastenvaunuja ja henkkamaukan sivuilta vauvanvaatteita. En ole neljään vuoteen antanut itselleni lupaa lastenvaatteiden tai vauvantarvikkeiden hypistelyyn.
"Älä nyt ajattele liian positiivisesti", mieheni totesi tänään, kun fiilistelin, että saatan huomenna olla vähän niinku raskaana. Positiivuus on mun juttuni. Mä haluan pitää nyt mielen positiivisena ja tiputaan sitten niin pirun kovaa ja korkeelta, jos sikseen tulee. Kyllä mä sieltä sit taas nousen.
Nyt sitten kaikki varpaat ja sormet ristiin ja pystyyn, että huomenna olis sitkeä kaveri matkassa...
Montakohan pientä ihmettä meitä huomenna sairaalassa odottaa...
Etteköhän te siirtoon pääse. :) Joten, onnea siirtoon!
VastaaPoistaSiirrosta kotiuduttu ja nyt yksi huippuluokituksen saanut kaveri matkassa. Nyt jännittää kahta kauheemmin ja toivon niin kovin, että pysyy matkassa sitkeästi! <3 On tää outo fiilis...
PoistaKirjoitan tänään uudessa postauksessa lisää tästä päivästä. :)