Lääkärikäynti alkoi punnituksella. Vaadin sitä itse. Tiesin, että painoni on pudonnut viime kerrasta. Se olisi tosin pudonnut nopeammin, jollei elämässäni olisi ollut kevään aikana hirmuista työstressiä... Lääkäri totesi puhuttuani stressistä ja rankasta keväästä: "Elämäntilanteet ja stressit eivät saa vaikuttaa siihen, mitä suusta alas pistää. Urheilulla ei pysty painoa pudottamaan." Niinpä niin... Kaipaan lääkärille, joka tajuaa sen miksi pääni väsyessä suuni hakeutuu suklaan ja hiilareiden ääreen. Olen tunnesyöjä. Ja ajatelkoot kuka mitä haluaa asiasta, niin näin on. Olen siitä onnellinen, että vihdoin kolmekymppisenä tunnistan ongelmani.
Työstressi on loppunut ja hölkkälenkit sekä vähähiilarinen ruokavalio maistuvat jälleen. Paino oli kuin olikin kaikesta stressistä huolimatta tullut alas. Lälläslää...siitäs sai laiheliini lääkäri... 4kg olisi pudotettavaa inseminaatiota varten, mutta arvatkaas mitä... Kysyin inssistä tänään ja sitä ei kuulemma meille tulla yrittämään. Olin puulla päähän lyöty. Tämäkö on siis tässä? Tammikuusta saakka olen syönyt Clomeja ja nyt parissa viime kierrossa Letrozoleja. Tänään piikitän Pregnylin, mutta että ei edes yritetä inssiä? Lääkärin mukaan sairaalassa on todettu, että inssejä ei kannata tehdä, jos arvot ovat kummallakin hyvät ja vastetta saadaan lääkkeillä (follikkelit kypsyvät jne.) Onko jollain muulla kokemusta vastaavasta? Ettei edes yritetä. Jotenkin mä olen kyllä siitä asiasta nyt vähän rikki...
Mutta siis tämä viikonloppu on mahdollisuuksien viikonloppu. Ultrassa löytyi oikein valtava follikkeli ja Pregnylin saan pistää tänään. Ja hiphei! Limakalvo oli 8mm, eli ensimmäistä kertaa ultrien aikana selvästi paksuuntunut. :) Viikonloppuna onkin sitten mietittävä vireystaso kohdilleen. :D Klinikka on suljettuna kesä-heinäkuun, joten vasta elokuun lopussa jatketaan lääkkeillä ja ultralla. Lääkäri tosin ohjasi soittelemaan kesällä yksityiseltä ultra-aikaa, jos haluan ensi kierrossakin kokeilla Letrozolia. Taidan varata yksityiseltä muutenkin aikaa...ainakin kesän jälkeen, jos mitään ennen sitä ei kuulu... Mä olen jo nyt melko täynnä tuota kunnallisen puolen touhua ja etenkin sitä yhtä lääkäriä...
Nyt kaikki peukut ja varpaat pystyyn! Voi kunpa nyt... En nosta kyllä toiveita yhtään sen korkeammalle, sillä takaraivossa vankka usko siitä, että eipä se tälläkään kerralla... Mutta jos kuitenkin...
Mikä ihana ilma meitä ulkona hellii! Ja mikä ihana viikonloppu tulossa täynnä kaikenlaista ohjelmaa. :) Loma nurkan takana ja pitkä kesä edessä... Life is a good and so am I. ;)
Aurinko, mutta kävisi tämä kuva myös follikkelista... ;)
Sinne meni Pregnyl ihon alle. Haittaakohan, jos pieni pisara pirskahti ulos neulaa poistaessa? En nimittäin muistanut päästää ihopoimua vapaaksi ennen neulan pois ottamista.
Tsemppiä tulevaan! Ja kannattaa palautua hoidoista ennen seuraavaa yritystä! Itse ainakin yritän luottaa positiiviseen mieleen ja siihen, että väkisin sitä lasta ei hankita. Olo pitää itsellä olla keveä ja positiivinen!
VastaaPoistaMeidän IVF hoito tehtiin toukokuun alussa. Puregon pistokset aloitin 2.5. ja yllättävän helposti meni. Myöhemmin mukaan tuli "jarrulääke" orgalutron. Sen pistäminen oli ikävää, koska neula oli todella tylsä! Ekalla kertaa pistin kolmesti ennen kuin meni läpi! :D Munasolujen kasvatus meni helposti, hieman turvotti, mutta ei mitään mielialan heittelyjä tms. Ultrassa lupaili hyvää 10+14 follikkelia kypsymässä! 36h ennen puktiota pistin irrotuspiikin ja 12.5. oli keräys. Suonensisäiset lääkkeet apuna ja toimenpide oli kivuton! Olo jo tunnin päästä todella hyvä!
Epäonneksemme follikkeleistä suuri osa oli tyhjiä! Saimme vain 7 munasolua, joista 6 kypsää. Siittiötilanne 3,9milj./ml ja 25% liikkuvia. Kaikki 6 munasolua ICSI käsittelyyn. Sitten alkoi piina. Joka päivä klo 9 sain soiton miten moni oli hedelmöittynyt ja jatkanut jakaantumista. Onneksi laatu korvasi määrän ja 5 hedelmöittyi, 5 jatkoi jakaantumista ja siirtopäivän aamuna 4 huippu alkiota odotti meitä! Upealla prosentilla siis suoriutui solut! Lugesteron lääkityksen aloitin punktion jälkeisenä päivänä ja alkio siirrettiin 5 päivän ikäisenä. Siirto meni kuulemma mallikkaasti, näkyvyys oli huippuluokkaa ja seurasimme mieheni kanssa kuinka meidän ensimmäinen toivonhippu jäi valkoiseksi pisteeksi kohtuuni. :)
Oloni oli hyvä ja hieman epätodellinen! 5 päivää siirrosta alkoi niukka rusehtava vuoto ja hädissäni tein raskaustestin ja sain plussan! Ensimmäinen plussa ikinä! Soitin klinikallemme ja kysyin voiko irrotuspiikki aiheuttaa vielä virheellisen plussan, mutta kuulemma todennäköisemmin ehta raskaus! <3 7 päivää siirrosta vuoto lisääntyi, mutta plussa vahvistui. Tänään 9 päivää siirrosta vuoto on todella runsasta ja virallinen testipäivä olisi vasta keskiviikkona, pahasti näyttää, että kesken menee. Teen testin vielä huomenna ja jos jollain ihmeellä positiivinen kipitän verikokeisiin.
Pahimmat itkut tuli itkettyä jo eilen, mutta nyt on jotenkin hyvä olo! Ensimmäinen yritys takana ja heti plussa sekä 3 hyvää alkiota pakkasessa! Nyt annan itselleni kesän aikaa nauttia lomasta ja miehestäni (joka on ollut aivan mahtava koko ajan) elokuussa julkiselle ja yritys uusiksi hieman eri menetelmällä, siellä käytössä pitkä kaava. Mutta tämä yritys oli kuitenkin positiivinen kokemus. Selvisin siitä ja elimistöni kykenee tuottamaan jotain hedelmöittymiskykyistä ja ottamaan sellaista vastaankin!
Positiivisia ajatuksia, raskaustestejä ja kokemuksia sinullekin! :)
Voi hurja...teillä ollaan edetty hurjaa vauhtia. Voi kunpa olisi jo tästä ekasta tullut se toivottu lopputulos... Me ei siis tulla pääsemään ainakaan kunnallisella puolella inssin, eikä IVF-hoitoihin saakka. Ei kuulemma näillä tiedoilla ja koetuloksilla. Samalla kesämielellä jatkan minäkin eteenpäin... Nyt täytyy vaan ajatella, että hyvää vaan kannattaa ja pitää odottaa vähän pidemmän aikaa.
VastaaPoistaAurinkoista kesää ja peukkuja, onnea, tsemppiä Olet aina hyväntuulinen ja innostut kaikesta näkemästäsi. Iloitset erityisesti ystäviesi seurasta. Olet utelias ja rohkea, ja haluat ymmärtää outojakin asioita ja olentoja – mitään pelkäämättä. Vain yksin jääminen tuntuu sinusta joskus ikävältä.sinulle! <3 Kiitos, kun kerroit kuulumisesi!
Tulevat pari viikkoa tulee olemaan taas melkoista piinaa... Täytyy vaan keskittyä työkiireisiin ja ensi viikolla alkavaan lomaan. Yritän olla miettimättä parhaani mukaan mahdollisia raskausoireita... Kyllä testi sitten viimeistään näyttää ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin saan nauttia kesäsiiderini hyvällä omalla tunnolla. ;) (Tässä saa kai välillä olla itsekeskeinen...) ;)
Kiitos sanoistasi!
VastaaPoistaKyllä tässä(kin) prosessissa taas kasvaa henkisesti ja parisuhde vahvistuu! Osaa nauttia hetkistä ja antaa itselle anteeksi...ja vaikka sen siiderinkin! ;)
Mä keksin IVF hoidon alussa, että ostan jokaisesta hoitosyklistä itselleni "muistoksi" tai lähinnä palkinnoksi Kivi-tuikun. (Toivottavasti ei ihan koko sarjaa tartte kerätä) voidaan sitten kastepöytään laittaa tuikut palamaan...olkoon se sellainen mun ja mieheni oma sisäpiirin katkeransuloinen vitsi.
Loistava ja herkistävä idea! <3 Toivottavasti Tuikku-sarjaa kertyy teille vain muutama väri. :) Tuosta sain idean, että vaikka meillä ei ilmeisesti koskaan varsinaisia hoitoja aloiteta, voisin hankkia jonkun pienen "muiston" epäonnistuneista kuukausista... Ehkäpä Muumi-mukeja. :) Niitä on jo kaapit täynnä, mutta on monta uutta ostamatta... Saisi sitten joskus lapset tapella perinnön jaossa niistä. :D Huumori pitää järkeni kasassa. Tutkailen taas jatkuvasti kehoani ja mahdollisia onnistumisen merkkejä... *huokaus*
Poista