Nyt sydän syrjällään odottelen Facebook-tuttujen vastasyntyneiden nimi- ja kasteuutisia. Olen ihan varma, että joku vielä vie nimet, joita olen suunnitellut omille lapsilleni. Tyhmä pelko tämäkin, onhan maailma pullollaan nimiä ja voihan kai lapselle antaa samankin nimen kuin tuttavaperheessä olevalla lapsella.
Letrotzolit jälleen käytössä. Pari pilleriä taisi unohtua viikonlopun kiireissä, mutta toivottavasti se ei nyt haittaisi... Tupla-annoksella olen kuitenkin taas mennyt ja juhannuksen jälkeen tiistaina on ultra-aika yksityisellä puolella. Jotenkin huomaa, että pääkoppa ei nyt jaksaisi ajatella lääkkeenottoa ja mahdollista tulevaa ovistikuttelua ym. EVVK!
Mutta ilman tätä kaikkea pilleri-, pistos-, ja ultrakäyntimäärää, en ehkä saa unelmaamme koskaan toteutumaan.
Loma...miten ihanaa olisi viettää loma oman pienen kanssa. Suomi on täynnä ihania retkikohteita lapsiperheille. On Puuhamaata, Muumimaailmaa, kotieläinpuistoja, Ähtärin eläintarha, Korkeasaari jne. No...joissakin noista voi toki käydä aikuisporukalla, mutta kyllä mä kaipaan ihan valtavasti sitä, että saisin tehdä hiekkakakkuja hiekkalaatikolla, ihmetellä järvenrannalla pikkukaloja oman lapsen kanssa. Kukkien kastelukin olisi mielekkäämpää, jos apuna hääräisi oma pieni. Koskakohan pääsen tekemään raparperikiisseliä tai vispipuuroa omalle pienelle?
Alkais nyt aurinko paistaa ja tulis helle, jotta saisin hetkeksi muutakin ajateltavaa kuin neljän seinän sisällä masentelu... Tää alkaa risoa!
Kuva: Myllynparas.fi
Kuulostaa nuin tutulta sun ajatukset.. me miehen kans mietittiin nimet valmiiksi kaksi vuotta sitten kun alettiin ajatella että pian voisi antaa mahdollisuuden vauvalle.. tässä ollaan.. muumimaailmasta haaveiltiin eilen ja muumiäänikirjoista ja dvd:eistä.. sit luin parissa päivässä eve hietamiehen puolinaisen vaikka mies kielsi.. olis pitäny uskoa.. tulisipa ne hellepäivät ja touhut.. Tsemppiä sinne ja sata sydäntä! Tv. Tii
VastaaPoista💕 Sydämiä sinnekin! Jotenkin nämä kylmät ja sateiset lomapäivät saavat mielen murheiseksi. Huomenna jälleen ultra. Tällä kertaa pakon sanelemana kunnallisen ollessa kesätauolla. Saas nähdä missä tässä kierrossa mennään... Aurinkoa toivon Tiille ja muillekin! 💕
VastaaPoistaMinäkin kaipaan oman lapsen kanssa puuhailua. Se toisi varmasti moneen arkiseen asiaan, joita on tottunut tekemään yksin, paljon lisäarvoa. Olisi ihanaa hakea salaatinlehtiä omasta puutarhasta yhdessä oman pienokaisen kanssa ennen ruokailua. Olisi kiva, että pieni temmeltäisi pihalla samalla kun itse kastelen kukkia tai nypin rikkaruohoja kukkapenkistä. Olisi ihana valita kesäkukkia yhdessä sen taaperon kanssa joka kertoisi mitkä kukat ovat yhtä kauniita kuin äiti. Olisi ihanaa..... Niin, olisihan se ihanaa. Jostain syystä tuota ihanaa on vain saanut odotella luvattoman kauan... Huoh!
VastaaPoistaVoi, mäki pelkään aina tota, että joku tuttu "ryövää" meidän nimet!! Ei oo onneks vielä tähän mennessä käyny niin :)
VastaaPoista